Ryijyn tarina

Ryijynvalmistusta vuonna 1927 - kuva: Wetterhoffin arkisto

KAIKKINA AIKAKAUSINA SISUSTUKSEEN SOPIVA ARVOTEKSTIILI 

Wetterhoffin ryijyt ovat ihastuttaneet suomalaisten kotien sisustuksessa reilusti yli vuosisadan.  Wetterhoffin perinteikkään käsityöoppilaitoksen hengessä ryijyjen ja ryijytekniikalla valmistettujen tekstiilien lähtökohtana on aina ollut korkeatasoinen ja sisustuksen trendejä myötäilevä suunnittelu, sointuvat värit ja laadukas karstavillalanka, joka takaa arvotekstiileille pitkän käyttöiän. Uusimpien ja suosituimpien Wetterhoffin ryijyjen suunnittelijanimet kuten esim. taiteilija Markku Piri, TaM tekstiilitaiteilija lehtori Juha Laurikainen, tekstiilitaiteilija Maarit Hirvonen sekä tekstiiliartenomi Sari Aaltonen ovat luoneet Wetterhoffille monenlaiseen nykyajan sisustukseen sopivan tyylikkään malliston. 

Wetterhoffin tee itse-ryijytuotemallistossa on kansanomaisten mallien ja design-ryijyjen lisäksi monia muitakin ryijytuotteita: mm. pieniä seinäryijyjä, moderneja ryijytyynyjä, kivoja pieniä kartonkikehyksiin laitettavia miniryijyjä ja patalappuja, yhteensä yli 100 erilaista vaihtoehtoa. Ryijyn tai muun ryijytuotteen voi hankkia tarvikepakettina, tarkkoine ohjeineen ja tarvittavine materialeineen tai sen voi tilata valmiina Wetterhoffin ammattikutojien valmistamana.

 

Wetterhoffin ryijymalliston uudempia tulokkaita on Markku Pirin suunnittelema Kitara - ryijy, josta saatavana kaksi värivaihtoehtoa

RYIJYN VUOSISATAINEN MATKA NYKYKODIN SEINÄLLE 

Ryijyn tarina juontaa juurensa viikinkien aikaan noin n. 800-luvulle, jolloin se kehitettiin viikinkien veneisiin nukkumista varten. Normaalisti peitteenä käytettävät eläinten taljat eivät veneessä kestäneet roiskuvaa merivettä, joten ne korvattiin villalangoista tehdyillä ryijyillä, jotka kosteanakin lämmittivät mukavasti.  

Viikinkien veneistä ryijy levisi n. 1400-luvulla peitoksi myös asumuksiin ja sängyissä sitä käytettiinkin lämmittävä nukkapuoli alaspäin. Päällyspuolelle saatettiin kirjailla esim. suvun vaakuna. 

1500-luvulla ryijyä alettiin käyttää myös vihkiäisissä kirkoissa, ja sen tarkoitus oli suojella vihkiparia kirkon lattian alta uhkaavalta paholaiselta. Vihkiryijyt olivat jo erittäin koristeellisia ja värikkäitä ja sisälsivät paljon symbolisia kuva-aiheita.  

1800-luvulla vanutäkkien valloitettua sängyt, alettiin ryijyä käyttämään päiväpeitteenä, mattona tai tuolin päällisenä ja se olikin tuohon aikaan kodeissa yleisesti esiintyvä käyttötekstiili. Kuva-aiheet olivat usein kansanomaisia malleja, joita lainattiin mm. ristipistotöistä.  

 

Kutoja vuodelta 1900 - kuva: Wetterhoffin arkisto

1900-luku toi suuren muutoksen suomalaisen ryijyn historiaan.  Suomen Käsityön Ystävät ry tilasi Akseli Gallen-Kallelalta aivan uudentyyppisen ryijyn vuoden 1900 Pariisin maailmannäyttelyyn Suomen osastolle. Jugend-tyylinen Liekki-ryijy saavutti suuren suosion ja tämä innoitti suomalaiset suoranaiseen ryijybuumiin 1920-luvulle tultaessa. Ryijyn käyttöalueet laajenivat, tehtiin tyynyjä, seinävaatteita, rekipeittoja, mattoja ja jopa pannumyssyjä ryijytekniikalla. Ryijyistä tuli tekstiilitaiteilijoiden suosikki ja pian saatiinkin kansanomaisten mallien rinnalle monenlaisia moderneja tulkintoja erilaisten tyylisuuntausten ja ismien innoittamana. 

WETTERHOFF ON RYIJYTALO 

Wetterhoffilainen ryijyperinne alkoi jo aivan koulun perustamisen jälkeen 1880-luvulla. Ryijyjen suunnittelu ja valmistus on jatkunut Wetterhoffilla siitä asti, lukuun ottamatta 1940-luvun sota-ajan materiaalipulan aiheuttamaa lyhyttä katkosta. Wetterhoffin piirustuksenopettajien tehtäviin kuului mallien suunnittelu kutomolle ja koululle. Tuo suunnitteluvelvollisuus päättyi vasta vuonna 1976, jolloin oppilaitos siirtyi valtion hallintaan. Tämän jälkeen ryijymallit on tilattu ulkopuolisilta suunnittelijoilta ja taiteilijoilta. 

Koulu 1960 - Piirrustus tai suunnittelutunti - kuva: Wetterhoffin arkisto

Kun Wetterhoffilla aloitettiin ryijyjen kutominen, olivat ensimmäiset mallit niitä samoja kansanomaisia malleja, joita muuallakin kudottiin. Ryijymalleilla ei vielä ollut nimiä, vaan asiakas saattoi sellaisen tilata esim. ”Sparren piirroksen mukaan”.  Koska 1900-luvun alussa vallalla oleva tyylisuuntaus oli Jugendia, olivat myös Wetterhoffin ryijyt ajan hengen mukaisia ja Irma Hirnin Wetterhoffille silloin suunnittelema ”Jugend”-ryijy on edelleenkin valikoimissa.  

Ryijyä kohtaan tunnettu innostus ja kiinnostus näkyi Wetterhoffin tilauskirjoissa vuodesta 1919 alkavana tilausten lisääntymisenä. Yleinen innostus ryijyä kohtaan oli suurta. Etenkin valmistustavan helppous lisäsi mallien kaupallista menestystä, kun kangaspuissa kutomisen rinnalle tuli ryijyn ompeleminen itse valmiille pohjakankaalle selkeän ruutupiirroksen mukaan. 

Ryijyntekoa ommellen-tekniikalla valmiille pohjakankaalle

WETTERHOFFIN LAADUKKAAT RYIJYTARVIKKEET

Wetterhoffilla on alusta asti panostettu ryijylankojen ja pohjakankaiden laatuun. Esikuvana ja tavoitteena on pidetty vanhojen ryijyjen kireää lankalaatua. Kun kireästi kierretty lanka leikataan poikki ryijyn nukassa, jäävät päät ikään kuin solmulle eivätkä säikeet irtaudu toisistaan. Näin saavutetaan parempi kulutuskestävyys. Ryijyn suunnittelussa ja valmistuksessa tärkeää on tietysti myös lankojen värit. Wetterhoffin mahdollisuudet toimittaa tilaajille laadukkaita ja suosittuja ryijylankoja paranivat huomattavasti 1930-luvulla, kun oma värjäämörakennus valmistui koulun pihapiiriin Vanajaveden rannalle. Siitä lähtien Wetterhoffilla on ollut oma laadukas ryijylanka, 100 % karstavillalanka, jossa on n. 160 eri värisävyä omilla resepteillä värjättynä. Tänä päivänä Tuukka-ryijylankamme kehrätään Norjassa, Sandnes Garn kehräämöllä norjalaisesta lampaanvillasta, mutta käsitellään ja värjätään omilla resepteillä ja omissa väripadoissa yhteistyöyrityksessämme PMK-värjäämössä Hämeenkyrössä. 

Wetterhoffin laadukas ja käsinkudottu ryijynpohjakangas soveltuu ommellen tehtävän ryijyn valmistamiseen. Nukat ommellaan kankaaseen neulan ja lastan avulla. Ryijynpohjakankaamme ovat kotimaisilla yhteistyökutojillamme valmistettua laatutyötä. Saatavilla on useita eri leveyksiä.

Wetterhoffin Tuukka - 100% karstavillalanka on kehitetty ominaisuuksiltaan täydelliseksi ryijylangaksi. Kartassa yli 160 väriä.

Wetterhoffin lankavarastossa täydennetään hyllyjä- 1960 - kuva: Wetterhoffin arkisto

Kuten todettua, Wetterhoffin oppilaitoksen opettajat vastasivat pitkään mallien suunnittelusta, ja talolle onkin vuosikymmenten varrella kertynyt satojen upeiden mallien arkisto. Tunnetuin ja merkittävin suunnittelijanimi on varmasti Laila Karttunen, jonka laaja tuotanto käsittää satojen eri tekstiilimallien lisäksi noin 60 eri ryijymallia. Laila Karttusen ryijymallit ovat selvästi sukua vanhoille suomalaisille esiäideillensä, mutta sittenkin yhtä selvästi uuden ajan hengen läpitunkemia. Karttusen ryijymalleja on edelleen useita Wetterhoffin valikoimissa, samoin kuin muidenkin tunnettujen opettajien mm. Inkeri Koskimiehen, Ester Axin, Veera Wallinheimon, Pia Katerman, Helena Koskivaaran ja Tellervo Strömmerin

Wetterhoffin oppilaitoksen siirtyminen valtion hoiviin antoi 1970-luvulta eteenpäin mahdollisuuden hankkia design-ryijyjen malleja kuuluisilta suomalaisilta taiteilijoilta kuten esim. Irma Kukkasjärvi, Maarit Hirvonen, Annukka Mikkola, Markku Piri ja Juha Laurikainen. 

Wetterhoffin ryijyjen tarina jatkuu edelleen vahvana nyt 2020-luvulla ja näyttää siltä että ympyrä sulkeutuu taas sadan vuoden jälkeen: suomalaiset on vallannut suoranainen ryijyinnostus! 

 

 

Katuosoite

Wetterhoffinkatu 4 D,
13100 Hämeenlinna

    

WETTERHOFF-Myymälä

 03 626 2610

Myymälä on avoinna

MA - PE 10–17

LA 10–14

SU suljettu

Poikkeukset aukioloajoissa

VERKKOKAUPPA JA TILAUKSET

 tilaukset@wetterhoff.fi

 040 455 1445

 03 626 2610

 

Instructions for delivery abroad


Toimitusehdot – Tilaa uutiskirje